Monesta oppilaasta kertotaulun opetteleminen voi tuntua hankalalta ja epämieluisalta. Vaikka matematiikka muuten olisi kivaa, voi homma pysähtyä kertolaskuihin. Niiden opetteleminen on tärkeää, ja se taito pitäisi saada niin automaattiseksi, ettei oppilaan tarvitsisi aina ponnistella laskujen äärellä.
On olemassa monia tapoja opetella kertotauluja, ja monet niistä ovat erittäin toimivia. Kaikenlaisten pelien ja lorujen kautta ne jäävät parhaiten mieleen. Myös sormilaskutekniikat (6,7,8,9) voi opettaa, jos laskuissa on hankaluuksia. Silti pitää muistaa, ettei yhdelle oppilaalle kannata opettaa monia tekniikoita, ettei laskeminen häiriinny siitä, että laskutavat menevät sekaisin.
Me tykkäämme täällä opiskella pelien kautta, ja niin myös kertotaulunkin kanssa on tehty. Kertotauluhirviö on meidän tapamme opettaa, testata ja kannustaa lasta kertotaulujen tekemiseen ja harjoittelemiseen.
Kertotauluhirviö ei oikeasti ole hirviö. Nimi tulee siitä, että lappusia näyttää olevan hirvittävän paljon (110), koska se sisältää kaikkien kertolaskujen laskut. On monta eri tapaa käyttää kertotauluhirviökortteja; voi ottaa vain yhden luvun kertotaulun ja kerrata sitä yhdessä, joko vastausten tai laskutoimitusten kautta. Voi pelata vuorotellen aikuisen kanssa kaikilla korteilla, jolloin oppilaalle ei tule liikaa paineita epäonnistumiseen.
Meillä yleensä kertotauluhirviön oppilas tekee “kolmen kierroksen taktiikalla”. Ensimmäisellä kierroksella oppilas nappaa kaikki laskut mihin hän osaa antaa vastauksen “kuin apteekin hyllyltä”. Toisella kierroksella oppilas ottaa laskut, joidenka vastaukset hän pystyy nopealla laskutoimituksella laskemaan. Kolmannella kierroksella lasketaan yhdessä jäljelle jääneet laskut apukeinoja käyttäen. Aikuinen voi ohjata oppilasta myös havaitsemaan kertotaulujen vaihdannaisuuden (2x5 = 5x2).
