Maadoittuminen

Tuntuuko joskus, että aamuisin tai erityisesti välituntien jälkeen oppitunnin aloitus on hyvinkin kaoottinen? Oppilaat tekevät paljon, mutta eivät oikeastaan mitään? 

Monilla oppilailla kenellä on keskittymisen suuntaamisen kanssa vaikeuksia, myös rauhoittuminen tilanteeseen voi olla hankalaa. Jos tunnin aloitus on sekava ja sisältää liikaa ohjeita (tai liian vähän) on rauhoittuminen vaikeaa. Puhumme usein maadoittamisesta, jolla tarkoitamme, että jokainen tunti alkaa orientaatiolla.  

Opettaja voi ottaa rutiininomaisesti tietyn toiminnon, mikä tehdään joka aamu oppilaiden kanssa. Joillekin riittää, että toivotetaan yhteisesti hyvät huomenet. Kesken päivän tapahtuvien aloitusten teema voi liittyä aina kyseessä olevaan oppituntiin.  

Joskus oppilaat eivät kestä yhteistä aloitusta, vaan töihin täytyisi päästä saman tien. Tällöin “maadoittaminen” tehdään lähiohjannassa oppilaalle yksin. Meillä näissä tilanteissa käydään oppilaan kanssa läpi, mitä tunnilla tehdään ja kuinka paljon, jotta hommat päästään heti aloittamaan.  

Vuosien varrella huomasimme, kuinka liikuntatunnit saattoivat olla hyvinkin kaoottisia. Oppilaat ylivirittyivät, eivät kuunnelleet ohjeita tai suuttuivat, kun yhteinen peli ei ollutkaan heidän toivepelinsä. Aloimme käyttää maadoittamista myös liikuntatunneille. Oppilaat tulevat ensin luokkaan omille paikoille, jonka jälkeen käydään läpi liikuntatunnin ohjelma ja niiden säännöt. Yhteisen rauhallisen aloituksen jälkeen siirrymme liikuntasaliin opettajan päättämässä jonojärjestyksessä. Myös peliä vaihtaessa teemme pienen pysähtymisen: oppilaat menevät salin reunan penkille ja viitaten kertovat, mikä peli on seuraava (mikäli muistavat). Näillä rauhoittumisen keinoilla olemme toki menettäneet itse liikuntatuntien “työskentelyaikaa”, mutta olemme saaneet tilalle rauhalliset tunnit ja oppilaat, jotka tietävät, mitä tehdään.  

Välitön palaute

Tukitoimia tarvitsevat oppilaat vaativat yleensä enemmän motivointikeinoja ja välitöntä palautetta.

Usein kuulee “pitkän tähtäimen” motivointikeinoista. Näissä yksilön tai luokan kesken kerätään tietty määrä asioita (esimerkiksi tarroja tai kaloja seinälle), jonka jälkeen saa palkinnoksi esimerkiksi pelitunnin. Tämä voi toimia osalla, mutta osa oppilaista vaatii välittömän palautteen.  

Välitön palaute voi olla yksi tarra, joka ilmaisee jokaisen valmiin ja tarkastetun tehtävän/sivun. Meillä välitön palaute saattaa olla "palkintopeli", jota pelataan, kun kouluhommat on saatu tehtyä. Pelin on hyvä olla hiljainen, jotta muut eivät häiriinny. Meillä pelit pelataan aikuisen kanssa, mutta suuremmassa luokassa oppilaat voivat pelata keskenään. Opettaja voi antaa valmiiksi tietyt pelit vaihtoehdoiksi, että ei tule valinnanvaikeutta tai liian äänekästä peliä.

Hyviä hiljaisia pelejä ovat esimerkiksi Rush hour tai muistipeli.

Kaikki oppilaat eivät tarvitse konkreettista merkkiä tekemisistään, vaan heille riittää, että onnistumiset huomioidaan ja heitä kehutaan.  Olipa tapa mikä tahansa, muista kuitenkin, että välitön palaute ohjaa ja kannustaa oppilasta aina! 👍

Hyvää palautteenantoviikkoa!

Motivointia tehtäviin

"Kuinka saada oppilas tekemään epämieluisiakin tehtäviä?" On kysymys mitä varmasti kaikki ovat joskus miettineet.

On monia keinoja motivoida oppilasta tehtävien tekemiseen. Se, mikä toimii jollekin ei välttämättä toimi toiselle. Tässä ratkaisuja löytää vain rohkean ja määrätietoisen kokeilemisen ja oppilaiden tuntemisen kautta. Suurin osa valitsee "kepin" sijaan "porkkanan", mikä on suositeltavaakin, koska halutaan pitää koulu positiivisena paikkana.  

Me olemme kokeneet luokassamme hyväksi motivaattoriksi aika- tai tehtäväurakan, jonka jälkeen pääsee oman hiljaisen homman pariin. Tämä systeemi on toiminut monenlaisen oppilaan kanssa, vaikka meillä vaihtuvuus onkin suurta. Yleensä luokkamuotoisessa opetuksessa opettaja oppii tuntemaan oppilaat paremmin, ja on helpompi löytää erilaisia toimivia käytäntöjä. Tätäkin tapaa voi kokeilla koko luokan kanssa, tai vaan muutaman hankalasti motivoituneiden oppilaiden kanssa, jos tuntuu, että muut pärjäävät.  

 

Oppilaalle annetaan tasosta ja taidoista tai omasta vireystilasta riippuen, joko aikamääre tai merkityt tehtävät. 

Tapa a. Oppilas saa aikamääreen ja kun sovittu 25 minuuttia on täynnä, tehtävien teko lopetetaan. Tähän ei vaikuta tehtyjen tehtävien määrä. 

Tapa b. Oppilaalle on annettu merkittyjä tehtäviä esim. kahdeksan, ja niiden jälkeen (oli ne tehty kuinka nopeasti tahansa) pääsee omaan hiljaiseen hommaan. 

Oma hiljainen homma voi olla esimerkiksi pulpettikirja, värityskuva tai kesken jäänyt askartelu.

Perinteiset luokassa käytettävät hymynaamat, oikeimerkit tai tarrat toimivat monella oppilaalla nopeana palautteena ja motivointina.

Motivoivaa viikkoa teille kaikille!

Pulpettitarrat

 Oppilaillamme on usein vaikeuksia toiminnanohjauksessa, muistissa tai oppimisessa yleensä. On hyvä muistaa, että ko. asiat heikentyvät entisestään kuormittavan tilanteen seurauksena. Haluamme kertoa nopeasta tavasta, millä oppilas pystyy parantamaan suoritustaan. Pulpettitarrat. Me käytämme pulpettitarroja kaikilla oppilailla vakiona, vaikka eivät suinkaan kaikki niitä tarvitsisi. Ne antavat nopean avun ilman isompaa draamaa. Meidän luokassa, joka on pääsääntöisesti alkuopetuksen luokka, myös kirjainmallitarrat ovat kaikilla oppilailla pulpetissa kiinni. Hyvin usein pienillä oppilailla kirjaimet kääntyilevät ja isot sekä pienet kirjaimet menevät sekaisin.  

Toisessa on kuva satataulusta ja toisessa aakkoset. 

 

Satataulu on matematiikan laskuissa erittäin hyvä ja nopea apuväline, kun sitä osaa käyttää oikein. Taulun käyttö kannattaa käydä läpi ryhmän tai yksilön kanssa kunnolla, ettei sen käytön osaamattomuus aiheuta epämiellyttäviä tilanteita. Satataulusta saa apua niin miinus- kuin pluslaskuihinkin, ja osaava oppilas voi hyödyntää sitä myös kertolaskuissa, vaikka niihin on käytössä myös oma taulunsa. Laminoituna sata- ja kertotaululappu kulkee helposti mukana isompienkin oppilaiden matematiikan kirjan välissä.