"Kuinka saada oppilas tekemään epämieluisiakin tehtäviä?" On kysymys mitä varmasti kaikki ovat joskus miettineet.
On monia keinoja motivoida oppilasta tehtävien tekemiseen. Se, mikä toimii jollekin ei välttämättä toimi toiselle. Tässä ratkaisuja löytää vain rohkean ja määrätietoisen kokeilemisen ja oppilaiden tuntemisen kautta. Suurin osa valitsee "kepin" sijaan "porkkanan", mikä on suositeltavaakin, koska halutaan pitää koulu positiivisena paikkana.
Me olemme kokeneet luokassamme hyväksi motivaattoriksi aika- tai tehtäväurakan, jonka jälkeen pääsee oman hiljaisen homman pariin. Tämä systeemi on toiminut monenlaisen oppilaan kanssa, vaikka meillä vaihtuvuus onkin suurta. Yleensä luokkamuotoisessa opetuksessa opettaja oppii tuntemaan oppilaat paremmin, ja on helpompi löytää erilaisia toimivia käytäntöjä. Tätäkin tapaa voi kokeilla koko luokan kanssa, tai vaan muutaman hankalasti motivoituneiden oppilaiden kanssa, jos tuntuu, että muut pärjäävät.
Oppilaalle annetaan tasosta ja taidoista tai omasta vireystilasta riippuen, joko aikamääre tai merkityt tehtävät.
Tapa a. Oppilas saa aikamääreen ja kun sovittu 25 minuuttia on täynnä, tehtävien teko lopetetaan. Tähän ei vaikuta tehtyjen tehtävien määrä.
Tapa b. Oppilaalle on annettu merkittyjä tehtäviä esim. kahdeksan, ja niiden jälkeen (oli ne tehty kuinka nopeasti tahansa) pääsee omaan hiljaiseen hommaan.
Oma hiljainen homma voi olla esimerkiksi pulpettikirja, värityskuva tai kesken jäänyt askartelu.
Perinteiset luokassa käytettävät hymynaamat, oikeimerkit tai tarrat toimivat monella oppilaalla nopeana palautteena ja motivointina.
Motivoivaa viikkoa teille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti